Nuormartat tempaisivat puurokuun merkeissä Afrikan tyttöjen ja naisten puolesta
10.10.2020
Marttojen valtakunnallisen "Lokakuu on Puurokuu" -teeman merkeissä nuormartat kattoivat ilmastoystävällisen puurobuffetin, jonka tuotto ohjattiin marttojen kehitysyhteistyöhankkeille. Mäntymäen yhteisötila täyttyi iloisesta puheensorinasta ja herkullisista tuoksuista torstaina 8.10.2020, kun Tuusulan Nuormartat ry juhlisti järjestönsä jo 40 vuotta jatkunutta kehitysyhteistyötä Afrikassa puurobuffetin merkeissä. Illan tuotto eli puurobuffetista kerätyt maksut ohjattiin Marttaliiton kehitysyhteistyöhankkeisiin Afrikassa. COVID-19 –pandemian aiheuttama poikkeuksellinen tilanne näkyi tilaisuuden järjestelyissä. Varotoimenpiteinä käytettiin huolellisia käsipesuja, turvaetäisyyksiä ja kasvomaskeja. Lokakuuta vietetään koko marttajärjestössä Puurokuuna, jolloin monet paikallisyhdistykset tempaisevat liiton kansainvälisten hankkeiden puolesta. Tapa sai alkunsa 1990-luvulla, kun martat keittivät ja myivät erilaisia puuroja kerätäkseen rahaa Bosnian naisille. ”Me nuormartat päätimme tänä vuonna yhdistää puurokuun idean järjestön kehitysyhteistyön juhlavuoteen ja kattaa Martat 40 vuotta Afrikassa - iltaamme puurobuffetin”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Anu Heikkilä. Tapahtuman puuropöydässä oli tarjolla peräti kymmentä erilaista puurolajia eri maakuntien perinnepuuroista uusimpiin tuorepuuroihin. Illassa luotiin katsaus Marttajärjestön kehitysyhteistyöhön Uudenmaan Martat ry:n puheenjohtajan ja piirin kansainväliseen toimintaan keskittyvien vapaaehtoismarttojen vetäjän Sanna Tiainen-Erkkilän toimesta. Marttajärjestön kehitysyhteistyö alkoi vuonna 1980 Keniassa, mutta sittemmin hankkeita on ollut seitsemässä muussakin Afrikan maassa. ”Kotitalous- ja ravitsemusneuvonta ovat tehokkaita keinoja naisten toimijuuden vahvistamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi”, kertoo Sanna Tiainen-Erkkilä. ”Esimerkiksi Etiopiassa vieraillessani oli hienoa omakohtaisesti nähdä, kuinka tyttöjen ja naisten luottamus omiin kykyihin ja toimintamahdollisuuksiin oli kerhotoiminnan ja kotitalousopetuksen myötä kasvanut.” |